Synthesis report:Deliverable 4.1.1 of IMPACT-SC5 project

The IMPACT-SC5 project evaluated the progress made and achievements of the RIA and IA projects funded under the Societal Challenge 5 Work Programme 2014-2015 of Horizon 2020. The project analysed the impact of the eighty-seven SC5 projects resulting from the 2014 and 2015 calls, referring to:- Ex-post evaluation of the progress made and achievements.- Exploring the impact pathways to trace the different paths on how the project results and outputs have generated wider impacts.- Cross analysing the outputs, outcomes and impacts achieved with wider societal context.- Project, portfolio, and programme levels.- Based on quantitative and qualitative analysis of data and information collected from secondary (desk research) and primary (survey, interviews, stakeholder workshop) sources, such as policies or external contextual factors, pursuing a better understanding of why and how certain impacts have or have not been achieved

ERAWATCH Country Report 2008 - An Assessment of Research System and Policies: Finland

The main objective of ERAWATCH country reports 2008 is to characterise and assess the performance of national research systems and related policies in a structured manner that is comparable across countries. The reports are produced for each EU Member State to support the mutual learning process and the monitoring of Member States' efforts by DG Research in the context of the Lisbon Strategy and the European Research Area. In order to do so, the system analysis focuses on key processes relevant for system performance. Four policy-relevant domains of the research system are distinguished, namely resource mobilisation, knowledge demand, knowledge production and knowledge circulation. The reports are based on a synthesis of information from the ERAWATCH Research Inventory and other important available information sources.JRC.DG.J.3-Knowledge for Growt

Tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi

Arvioinnissa tarkastellaan tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtäviä, toimintaa ja vaikuttavuutta päätöksenteon tukena sekä osana tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää. Arviointi kohdistuu neuvoston toimintaan vuosina 2005–2012. Suomen neuvoston kansainvälisinä vertailukohteina toimivat Tanskan, Itävallan ja Hollannin vastaavat neuvostot. Arvioinnin aineistoina on hyödynnetty neuvoston jäsenten, ydinsidosryhmien ja sihteeristön edustajien haastatteluita, laajaa kyselyä neuvoston sidosryhmille, dokumenttimateriaalia sekä kansainvälistä vertailuaineistoa. Yleinen kansainvälistyminen, talouden globalisaatio ja lisääntyvä yhteiskunnallinen kompleksisuus asettavat haasteita neuvoston toiminnalle. Kehitys heijastuu tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sisältöihin sekä neuvoston toimintatapoihin. Arvioinnin eräitä keskeisiä havaintoja ovat muun muassa: - Neuvoston luonne poliitikkoja ja asiantuntijoita yhteen liittävänä elimenä on tärkeä - Neuvoston keskeiset vaikutukset näkyvät mm. hallitusohjelmissa, t&k-rahoituksessa ja tutkimus- ja innovaatiopoliittisten asioiden merkityksessä politiikan agendalla - Neuvoston asema ja vaikuttavuus tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä ovat heikentyneet - Nykyinen rakenne ja toimintamalli rakentavat tarpeetonta erottelua koulutuksen ja tutkimuksen sekä innovaatiotoiminnan välille - Neuvoston rooli horisontaalisessa politiikassa ei ole kovin vahva - Neuvosto toimii reaktiivisesti Arvioinnin yleinen johtopäätös on, että neuvoston toimintatavat eivät enää vastaa muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Arviointi suosittelee useita toimenpiteitä neuvoston toiminnan kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Näitä ovat muun muassa: - Toiminnan on oltava nykyistä strategisempaa ja systemaattisesti ennakointia ja arviointia hyödyntävää - Neuvoston on hyödynnettävä valmistelussa nykyistä enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä - Sektoriministeriöt on saatava tiiviimmin neuvoston toimintaan mukaan siten, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan horisontaalinen koordinaatio ja yhteistyö vahvistuvat - Kaiken kaikkiaan toimintaan liittyvää vuorovaikutusta, läpinäkyvyyttä ja viestintää on vahvistettava - Nykyiset jaostot korvataan temaattisilla valmisteluelimillä tai työryhmillä - Neuvoston resursseja on lisättävä - Neuvoston sihteeristö voidaan sijoittaa hallinnollisesti valtioneuvoston kansliaan. Tämä korostaa neuvoston horisontaalista ja strategista asemaa

Innovaatioalustat 2015 - Policy brief

Policy briefissä esitetään tulokset VTT:n työ- ja elinkeinoministeriölle toteuttamasta seurantatut-kimuksesta, jossa VTT teki päivityksen ministeriön vuonna 2009 teettämään selvitystyöhön ”Innovaatiotoiminta muutoksessa - Uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla”. Kyseisessä selvitystyössä toteutettiin tapaustutkimukset kymmenestä edelläkävijähankkeesta, jotka osoittivat tuloksellisuutta tai edelläkävijyyttä kysyntä- ja käytäntö-lähtöisen innovaatiotoiminnan toteuttamisessa Suomessa. Nyt raportoitavassa päivityksessä seurataan, mitä kuudelle tutkituista edelläkävijähankkeista on tapahtunut viimeisen viiden vuo-den aikana ja onko toiminta onnistuttu vakiinnuttamaan niin kutsuttuina innovaatioalustoina. Lisäksi tarkastellaan kahta esimerkkiä uusista innovaatioalustoista viime vuosilta (Kalasatama ja Startup Sauna

Osaamispääoman hyödyntäminen ja vaikuttavampi julkisten T&K-voimavarojen kohdentaminen

Selvitystyössä tarkastellaan, kuinka tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden ohjausta voidaan parantaa siten, että tieto ja osaaminen kanavoituvat Suomessa entistä tehokkaammin uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tiedolla ja osaamisella viitataan tässä yhteydessä julkisesti rahoitetun T&K-toiminnan piirissä tuotetun osaamispääoman hyödyntämiseen. Selvitystyö perustuu neljälle tutkimuskokonaisuudelle: 1) kuuden maan tutkimus- ja innovaatiopoliittinen vertailu; 2) meta-analyysi viime vuosien merkittävimmistä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän arvioinneista; 3) haastattelu-, kysely- ja dokumentaatioanalyysi tutkimusyhteisöjen osaamispääoman hyödyntämisen seurannan nykykäytännöistä; ja 4) haastattelu ja dokumentaatioanalyysi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisohjauksen nykytilasta. Selvitystyön tulosten perusteella kokonaiskoordinaation parantaminen vaatii panostamista kansallisen, jaetun näkemyksen työstämiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjasta sekä sektoriministeriöiden aiempaa laajempaa osallistamista tässä suhteessa. Kansainvälisen kokemuksen perusteella järjestelmätason lukkiutumisten syntyä pitää ehkäistä proaktiviisesti, koska ne vaikuttavat haitallisesti uudistusmahdollisuuksiin. Vaikuttavuuslähtöisen ajattelun legitimiteettiä ja tunnettuutta on syytä parantaa tutkimusmaailmassa, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä tutkimuksen edellytyksiin vastata ns. suuriin haasteisiin samoin kuin sitä koskeviin ohjausmenettelyihin

Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset

Vaikka tulosten mukaan t&k on kasvamassa, hallituksen asettamaa 4 %:n t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin olla saavuttamassa vuoteen 2030 mennessä. Raportti keskittyy yritysten t&k:n kehitykseen, t&k-sijaintipaikkaan ja t&k-intensiteetin kasvuun. Tulosten mukaan Ruotsi, Baltia ja Saksa ovat kovimmat kilpailijamme t&k:n sijaintimaina. Suuryritysten t&k:ssa Suomi on varsin hyvin säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai t&k-henkilöstön saatavuusongelmat voivat tämän muuttaa. Tärkeimmät sijaintitekijät ovat t&k-henkilöstön saatavuus, muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. T&k:n sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat t&k-henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä t&k-tuet. Suosittelemme kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä innovaatiopolitiikkaa, missä huomioidaan niin t&k:n lisäämiseen ja vaikuttavuuteen kuin osaamisen määrän ja laatuun kohdistuvia toimenpiteitä. Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin. Pelkkä raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Samaan aikaan on helpotettava t&k-henkilöstön saatavuusongelmia. Nopein politiikkatoimi koskee ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttamista ja helpottamista. Koulutuspaikkojen määrillä voidaan lisätä saatavuutta pidemmällä aikavälillä. T&k ei kuitenkaan ole päämäärä vaan keino muiden tavoitteiden saavuttamiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä